Blogi

Niskaperäinen päänsärky (Cervicogenic headache) on simppelisti sanottuna: Ylemmän kaularangan rakenteista kumpuava niskakipu, joka säteilee useimmiten otsaan ja ohimon alueelle. Monet asiakkaat yleensä toteavat päänsärkynsä johtuvan niskasta, eivätkä tässä aina ole väärässä, mutta mm. jännityspäänsärkyyn liittyy usein yläniskan arkuuksia. Migreeniin voi liittyä niskakipua ja tämä on usein toispuoleista, kuten niskaperäisessä päänsäryssä. Niskaan liittyvät ongelmat ovat arkipäivää vastaanotolla, sillä ne ovat yksi yleisimmistä hoitoon hakeutumisen syistä ja myös niskaperäisiin päänsärkyihin tulee törmättyä varsin usein. Käydään tässä tekstissä läpi miten niskakivusta tulee päänsärky ja miten sitä hoidetaan, lyhyesti ja ytimekkäästi.

Esiintyvyys ja riskitekijät

Niskaperäisen päänsäryn esiintyvyys vaihtelee väestöittäin ja diagnostisen kriteeristön myötä, mutta voidaan sanoa noin ~2.5% väestöstä kärsivän tästä. Haastavista päänsäryistä kärsivillä yksilöillä esiintyvyys on noin 15%:n luokkaa ja jopa 50%:lla niskan retkahdusvamman saaneilla.

Niskaperäisen päänsäryn riskitekijöistä ei ole paljoa tietoa, mutta aihe on kuittenkin niskakipu, joten tässä tilanteessa voidaan soveltaa niskakivun riskitekijöitä. Niskakivun riskitekijöiden kirjo on hyvin laaja, näitä ovat mm. stressi, masennus ja ahdistus, nämä tutkitusti vaikuttavat negatiivisesti mm. kipukynnykseen. Univaikeuksien yhteys niskakipuun on kaksisuuntainen, eli molemmat voivat johtaa toiseen. Yksitoikkoiset työskentelyasennot ovat usein raportoitu riskitekijä, varsinkin jos näissä asennoissa vietetään pitkiä aikoja, usein tällaisissa töissä myös työtehtäviin ja -ympäristöön on rajallinen hallinta, nämäkin ovat itsenäisiä riskitekijöitä. Yleisesti puhuen, kokonaisvaltaisesti kuormittava arki on riskitekijä niskakivulle. Kim:n johtamassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa summataan: Suurinosa tunnistetuista niskakivun riskitekijöistä olivat luonteeltaan psykososiaalisia.

Miten niskakipu voi tuntua päässä?

Niskaperäinen päänsärky johtuu heijastuskivusta, eli kipu aistitaan muualla, kuin sen alkuperässä. Heijastuskipu on lähtöisin C1-3 hermojuurien hermottamista rakenteista, näitä ovat mm. kallonpohjan lihakset, ylemmät kaularangan nivelet ja välilevyt. Heijastuskipu muodostuu C1-3 hermojuurien kytkeytyessä samaan ”porttiin” selkäytimessä, kuin ohimon, posken ja leuan alueelta tietoa tuova kolmoishermo. Kun tästä ”portista” tulee tietoa aivoille, aivot eivät osaa aina sanoa tuleeko tieto C1-3 hermojuurilta, kolmoishermolta vai molemmilta. Siksi kipu voidaan tuntea ohimojen alueella, muttei välttämättä kallonpohjassa. Ylemmän kaularangan rakenteet voivat heijastella kipua myös hartioihin ja niskaan, siksi asiakkaat joskus kokevat ongelman sijaitsevan enemmänkin hartioiden tasolla, kuin ylemmässä kaularangassa.

Oireet

Niskaperäinen päänsärky on usein toispuoleista, mutta voi ilmetä myös molemminpuolisesti. Oireet yleensä provosoituvat niskaa liikuttaessa tai pitkittyneissä staattisissa asennoissa, kuten istuessa pidempään samassa asennossa. Päänsärkyepisodin yhteydessä voi ilmetä myös kipua niskassa, hartiassa ja yläraajassa. Kallonpohjan tai ohimoalueiden ulkoinen paine voi provosoida oireita, ja usein niskan liikkuvuus on rajoittunut. Päänssäryn kesto vaihtelee yleensä muutamasta tunnista muutamaan päivään, mutta jossain tapauksissa oireet pitkittyvät, jopa viikkoihin. Kivun intensiteetti vaihtelee yleensä päänsärkyjakson aikana.

Päänsärky on usen kohtalaista, tylppää tai ”poraavaa”, kipu usein alkaa kallonpohjasta ja etenee ohimojen alueelta otsaan, joskus oireet ovat havaittavissa myös silmän ympäristössä tai takana. Niskaperäiseen päänsärkyyn voi liittyä myös autonomisia oireita, kuten pahoinvointia, silmän ympäryksen turvottelua ja punoitusta, huimausta, herkkyyttä kirkkaille valoille ja äänille, ja näön sumentumista. Nämä autonomiset oireet ovat yleensä toispuoleisia ja lieviä. Monet asiakkaat ovat kertoneet myös keskittymisvaikeuksista ja yleisestä ”aivosumusta”, eli arkisissakin asioissa voi olla tarvetta pysähtyä miettimään mitä piti tehdä.

Paraneminen ja hoito

En ole löytänyt tutkimuksia niskaperäisen päänsäryn luonnollisesta paranemisesta, mutta tässä voidaan soveltaa vastaavaa tietoa niskakivusta. Niskakivun luonnollisesta paranemisesta ei ole älyttömästi tutkimuksia, mutta Areerak:in ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan, akuutti niskakipu on parantunut n. 70%:lla, 8 viikon kuluessa. Vos:in ja kumppaneiden tutkimuksessa valtaosalla osallistujista niskakipu helpotti merkittävästi tai kokonaan 6 viikon jälkeen. Nämä aikahaarukat vastaavat kliinistä kokemustani. Lievät niskakivut asettuvat yleensä muutamassa päivässä.

Akuuteissa tapauksissa (oireita alle 6 viikkoa) usein manuaaliterapia, niskaa rentouttavat harjoitteet, kuormituksen modifiointi, itsehoitokeinot (lämpötyynyt yms.) ja mahdollinen kipulääkitys ovat perustana hoidolle. Kun oireet saadaan hallintaan, arki menee mukavammin ja ajan kuluessa oireet häviävät valtaosalla itsekseen. Jos oireet eivät ala asettua nopeasti, hoitoon otetaan mukaan kuntouttavaa harjoittelua.

Pitkittyneisssä tapauksissa (oireita yli 6 viikkoa) voidaan tutkimusten perusteella suositella niskan kuntouttavaa harjoittelua, jonka tukena voidaan käyttää manuaaliterapiaa. Itse käytän joissain tapauksissa akupunktiota, mikäli asiakas tätä toivoo. Kaularangan lihaksiston vahvistamisesta on varsin positiivista näyttöä: Suomessa Ylinen kumppaneineen tutki niskaperäisten päänsärkyjen hoitoa niskaa vahvistavalla harjoittelulla ja tällä huomattiin merkittävä vaikutus: päänsärky lievittyi noin 75% ja niskakivut yli 65%. Vastaavia tuloksia saivat Jull kumppaneineen tutkimuksessa jossa harjoitteet olivat varsin samanlaisia ja tukihoitona käytettiin manuaaliterapiaa: Päänsärky helpotti noin 80% ja päänsärky episodit vähenivät lähes 90%. Hoidon hyödyt olivat pian havaittavissa, mutta suurimmat hyödyt havaittiin noin 3 kuukauden kohdalla harjoittelun aloittamisesta. Usein sanon asiakkailleni, että niskatreeniä tehdään vähintään 6 viikkoa.

Lopuksi

Niskaperäinen päänsärky johtuu yleensä ylemmän kaularangan herkistyneistä rakenteista. Herkistymistä voi tapahtua yksipuolisen rasituksen, pitkäkestoisen stressin, työkiireiden, univelan, niskan trauman ja monen muun muuttujan myötä. Niskakipu ei yleensä johdu jostain yhdestä muuttujasta, mutta joskus yksittäinen muuttuja voi ”katkaista aasin selän” ja täten laukaista oireet. Valtaosa tapauksista omaa positiivisen ennusteen, myös pitkittyneet tapaukset, kunhan hoito saadaan raiteilleen. Haastavissa tapauksissa oireiden hallintaan saaminen on ensisijainen tavoite, tämä onnistuu yleensä arkista niskan käyttöä modifioimalla, rentouttavilla harjoitteilla ja manuaalisella hoidolla. Kun oireet ovat eivät enää rajoita arkea ja päänsäryt ovat harvassa, minun työni on tehty.

Kiitos mielenkiinnostasi!

PS. Allekirjoittanut hoitaa näitä viikoittain, ajanvaraukseen pääset tästä.

Mitä minä olen lukenut

• Bogduk N, Govind J. Cervicogenic headache: an assessment of the evidence on clinical diagnosis, invasive tests, and treatment. Lancet Neurol. 2009 Oct;8(10):959-68. doi: 10.1016/S1474-4422(09)70209-1.
• Antonaci F, Sjaastad O. Cervicogenic headache: a real headache. Curr Neurol Neurosci Rep. 2011 Apr;11(2):149-55. doi: 10.1007/s11910-010-0164-9. PMID: 21125430.
• Howard PD, Behrns W, Martino MD, DiMambro A, McIntyre K, Shurer C. Manual examination in the diagnosis of cervicogenic headache: a systematic literature review. J Man Manip Ther. 2015 Sep;23(4):210-8. doi: 10.1179/2042618614Y.0000000097.
• Kazeminasab S, Nejadghaderi SA, Amiri P, Pourfathi H, Araj-Khodaei M, Sullman MJM, Kolahi AA, Safiri S. Neck pain: global epidemiology, trends and risk factors. BMC Musculoskelet Disord. 2022 Jan 3;23(1):26. doi: 10.1186/s12891-021-04957-4.
• Kim R, Wiest C, Clark K, Cook C, Horn M. Identifying risk factors for first-episode neck pain: A systematic review. Musculoskelet Sci Pract. 2018 Feb;33:77-83. doi: 10.1016/j.msksp.2017.11.007. Epub 2017 Nov 22. PMID: 29197234.
• Areerak K, van der Beek AJ, Janwantanakul P. Recovery from nonspecific neck pain in office workers. J Back Musculoskelet Rehabil. 2018;31(4):727-734. doi: 10.3233/BMR-170958.
• Vos CJ, Verhagen AP, Passchier J, Koes BW. Clinical course and prognostic factors in acute neck pain: an inception cohort study in general practice. Pain Med. 2008 Jul-Aug;9(5):572-80. doi: 10.1111/j.1526-4637.2008.00456.x.
• Garcia JD, Arnold S, Tetley K, Voight K, Frank RA. Mobilization and Manipulation of the Cervical Spine in Patients with Cervicogenic Headache: Any Scientific Evidence?. Front Neurol. 2016;7:40. Published 2016 Mar 21. doi:10.3389/fneur.2016.00040
• Ylinen J, Nikander R, Nykänen M, Kautiainen H, Häkkinen A. Effect of neck exercises on cervicogenic headache: a randomized controlled trial. J Rehabil Med. 2010 Apr;42(4):344-9. doi: 10.2340/16501977-0527.
• Jull G, Trott P, Potter H, Zito G, Niere K, Shirley D, Emberson J, Marschner I, Richardson C. A randomized controlled trial of exercise and manipulative therapy for cervicogenic headache. Spine (Phila Pa 1976). 2002 Sep 1;27(17):1835-43; discussion 1843. doi: 10.1097/00007632-200209010-00004.

Varaa aika