Blogi

You are currently viewing Polvilumpion kipu – Toiseksi yleisin polvivaiva

Polvilumpion kipu – Toiseksi yleisin polvivaiva

Polvilumpion kipu tai patellofemoraalikipu tarkoittaa oireiden paikallistumista polvilumpion alle tai sen ympäristöön. Se on toiseksi yleisin polvikivun aiheuttaja väestötasolla, eli todella yleinen. Oireet usein provoisoituvat polven kuormituksessa, kuten kyykistellessä, portaissa tai pitkään istuessa. Tässä blogissa selvitellään mistä tämä vaiva tulee, mistä se mahdollisesti johtuu ja miten se kuntoutetaan.

Esiintyvyys ja riskitekijät

Polvilumpion kipu on yksi yleisimpiä polven tuki- ja liikuntaelinvaivoja, tätä esiintyy noin 1/4:lla väestöstä. Omalla vastaanotolla törmään tähän vaivaan pääasiassa alle 40-vuotiailla aktiiviliikkujilla, mutta väestötasolla ikä- tai aktiivisuustaso ei selitä kaikkia tapauksia. Teini-ikäisillä vaivan esiintyvyys on myös korkea, mutta kyse voi olla korkeista liikuntamääristä, eikä varsinaisesti iästä. Naissukupuoli ja etureisilihasten heikkous ovat mahdollisia riskitekijöitä. Painoindeksi, paino, pituus, ikä, polven linjaus tai lättäjalkaisuus eivät näyttäisi lisäävän riskiä polvilumpion kivulle. Yleinen riskitekijä on liian nopeasti lisääntynyt kuormitus, tämä pätee varsinkin juoksijoihin. Olen myös saliharrastajilla ja voimailijoilla törmännyt tähän vaivaan, usein taustalla on lisääntynyt kyykkyliikkeiden määrä tai kuorma.

Oireet ja niiden syyt

Yleensä polvikivut paikallistuvat polvilumpion alle tai sen ympäristöön. Oireet provosoituvat tyypillisesti kyykistellessä, portaita kävellessä tai juostessa. Hieman yli puolella oireet provosoituu pitkään istuessa, varsinkin treenien tai muun rasituksen jälkeen. Kävely voi myös aiheuttaa oireita, varsinkin rasituksen jälkeen. Suunnanmuutokset ja nopeat jarrutukset urheillessa ovat usein haastavia kipujen myötä. Polvessa voi olla myös tunnusteluarkuuksia, yleensä polvilumpion sisä- ja/tai alareunoilla, polven sisäsyrjällä tai laakeasti polven etuosilla. Osa saattaa huomata etureisilihaksen heikkoutta ja polvi voi joskus jopa pettää alta painoa varatessa, esim. kävellessä. Myös pakaralihasten heikkoutta havaitaan polvilumpion kivun yhteydessä, tämä oletetaan olevan enemmänkin seurausta, kuin syy ongelmalle.

Polvilumpiokipujen syy on hyvin monen muuttujan summa, mutta väitän polvilumpion hohkaluun olevan yksi avainpelureista ja tälle löytyy myös tieteellistä näyttöä. Käytännössä polvilumpioon kohdistuva liiallinen kuormitus johtaa kuormituksen etenemisen rustoilta tiivisluulle ja siitä hohkaluulle (katso kuva). Tämän ylikuormituksen myötä seuraa hohkaluun mikroskooppisia murtumia sekä polvilumpion sisäisen paineen kasvua. Taustalla ongelmaa voi pahentaa mm. polven käytön pelkääminen ja varominen, joka johtaa monotoonisempaan likkumiseen. Korkea kokonaiskuormitus (mm. stressi ja huono unihygienia) voivat madaltaa kipukynnystä, lisäten oireita. Haastavissa tapauksissa kyse voi olla myös nivelkalvon tulehduksesta ja/tai kipuaistijärjestelmän herkistymisestä, eli nosiplastisesta kivusta. Nivelrustot eivät aiheuta kipua, sillä niissä ei ole tuntoaistia lainkaan.

Polvilumpion kipu - yleisin polvikivun syy

Polvilumpion hohkaluuhun kerääntyvät mikroskooppiset vauriot ovat todennäköisin ensisijainen syy kivuille. Polven etuosan kipu voi toki johtua monestakin muusta syystä, sillä liikkuvia osia on paljon.

Polvilumpion kivun hoito

Polvilumpion kivun oletettiin aiemmin paranevan aina itsekseen, mutta todellisuus on toisenlainen. Jopa puolella esiintyy oireita vielä vuosien jälkeen ja melko isolla osalla oireet uusivat elämän aikana. Vastaanotolla kuulee vähän väliä, miten joku harrastus on jouduttu lopettamaan ”koska polvi ei kestä”. Siksi polvilumpion kuntoutuksen yksi kulmakivi on opettaa ihminen hoitamaan vaivaa myös omatoimisesti, eli opetellaan kuormituksen hallintaa kuntoutuksen lomassa. Tärkeä osa on myös yleinen ymmärrys ihmisen polven sitkeydestä, sitä on vaikea rikkoa mutta helppo kipeyttää. Pelkkä lepo ei auta pitkässä juoksussa.

Kuntoutuksen alussa vältetään provosoivia aktiviteetteja ja pyritään löytämään lähtötaso jolla mieluinen liikunta onnistuisi. Monissa tapauksissa pitää korvata harjoitteita ja/tai liikuntamuotoja toisella, jotta saadaan ylläpidettyä kuntoa oireita provosoimatta. Etureidet ja lonkan lihaksisto ovat alussa avainasemassa, niihin pyritään lisäämään massaa ja voimaa. Psykologisista muuttujista luotto on tärkeä, vahvimmatkaan etureidet eivät automaattisesti palautua luottoa raajaan ja osalla tällä saralla pitää tehdä hieman lisätöitä ns. altistusterapian keinoin. Rauhoittelun jälkeen aletaan palaamaan tavoitteiden mukaisiin liikuntamuotoihin. Oli kyse sitten raskaista kyykyistä tai juoksemisesta, yleensä näihin toimiin voidaan palata rajoitteiden kanssa 4-8vk kuluessa. Yleensä tilanne on tyydyttävällä tasolla 12vk jälkeen. Treenit yleensä onnistuvat omatoimisesti 12 viikon kuluttua ilman suurempia kipuja, mutta tällöin ei välttämättä olla suorituskyvyn puolesta vaivaa edeltävällä tasolla.

Polvilumpion kivun kuntoutuksen aikana varsinkin etureisi- ja pakaralihaksia halutaan vahvistaa.

Summattuna

Polvilumpion kiputilat ovat varsin yleisiä väestötasolla, varsinkin jos ollaan aktiivisia liikkujia. Monissa liikuntamuodoissa liialliset harjoitusmäärät voivat aloittaa lumpiokipukierteen. Isolla osalla kyse ei ole onneksi vakavasta rasitusvammasta, vaan enemmänkin kyse on riittämättömästä kuormituksen hallinnasta. Ensin rauhoitellaan tilannetta, sitten rakennellaan takaisin aiempi ja parempi kunto. Erityisesti huomiota saavat etureisi ja pakaralihakset kuntoutuksen aikana. Valtaosa treenaa rajoitteilla parin kuukauden kuluessa ja usein kuntosaliharrastajat voivat treenata kuntoutuksen läpi rajoitteilla. Jos oireet vaikuttavat omalta ja haluat ottaa polvikivun hallintaan, voin auttaa sinua tässä tavoitteessa. Pääset ajanvaraukseen tästä.

Mitä minä olen lukenut