Blogi

Rintarangan fasettilukko on kansanomainen termi, jolla viitataan yläselän kipuun, joka tuntuu keskellä selkärankaa, rintakehän korkeudella. Koska kipu voi olla voimakasta ja selän liikuttaminen hankalaa, puhutaan usein siitä, että ”selkä on lukossa” – ja oletetaan, että syynä on fasettinivelen sijoiltaanmeno tai muu lukkiutuminen. Mutta tapahtuuko rangassa todellista lukkiutumista? Mistä tämä johtuu ja miten sitä hoidetaan? Tässä blogissa vastaan näihin kysymyksiin lyhyesti ja ytimekkäästi.

Mikä ihmeen fasettinivel?

Ennenkuin puhutaan fasettilukoista, pitää hieman ymmärtää fasettiniveliä. Rintarangan fasettinivelet ovat selkärangan pienten nikamien välissä sijaitsevia liukupintoja, jotka yhdistävät nikamat toisiinsa. Ne tekevät useampaa asiaa samanaikaisesti, kuten ohjaavat ja rajoittavat liikettä, auttavat pitämään nikamat ”rivissä”, jakavat pystysuuntaista kuormitusta välilevyjen kanssa, sekä osallistuvat rintakehän laajenemiseen eli hengitykseen. Simppelisti sanottuna: Fasettinivelet tekevät rintarangasta liikkuvan, mutta tukevan.

Fasettinivelien lisäksi rintarangassa on myös Kylkiluu-poikkihaarakenivelet jotka ovat fasettinivelien ”naapureita”. Ne toimivat yhdessä fasettinivelien kanssa, mutta ovat enemmänkin vastuussa kylkiluiden liikkeestä ja kiinnittymisestä rintarankaan.

Mikä se rintarangan fasettilukko on?

Rintarangan fasettilukko on käytännössä fasettinivelistä tai kylkiluu-poikkihaarakenivelistä johtuvaa kipua, eikä niinkään fyysinen nivelen lukkiutuminen tai sijoiltaanmeno. Tavallisesti kyse on voimakkaasta kivusta joka estää rangan normaalin liikkeen ja näin aiheuttaa lukkiutumisen tunteen. Fyysinen lukkiutuminen vaatisi korkea energisen vamman, kuten autokolarin. Usein kyseessä on venähdys, rasitusvamma tai yksipuolinen pitkäkestoinen kuormitus, joka laukaisee kipureaktion. Päivittäiset pitkäaikaiset staattiset asennot voivat myös laukaista oireet, kuten istuessa tai tietokoneella työskennellessä.

Nivelien fyysisiä lukkoja ei siis käytännössä ole olemassa ja siksi niitä ei ole pakko pyrkiä avaamaan, mutta usein nivelien omatoiminen tai ammattilaisen suorittama nivelmanipulaatio (naksautus) suo lyhytaikaista oireiden helpotusta. Tässä nivelmanipulaation yhteydessä niveleen syntyy pieni kaasukupla ja siitä seuraa ”naks” ääni jota usein seuraa helpottava tunne, eikä siitä, että jotain ”menisi paikoilleen”. Näistä syistä puhun mielummin rintarangan nivelkivuista enkä ”lukoista”, koska termi on hieman harhaanjohtava.

Yleisyys ja riskitekijät

Rintarangan kipu on yleistä, mutta harvinaisempaa kuin niska- tai alaselkäkipu. Tutkimusten mukaan noin 40 % rintarangan kivusta liittyy fasettiniveliin, mutta kylkiluunivelten rooli on vähemmän selkeä. Vuoden aikana rintarangan kipua esiintyy noin 25 % väestöstä, ja sitä tavataan erityisesti: nuorilla (kasvuikäisillä), naisilla, urheilijoilla, joiden lajiin kuuluu runsaasti kiertoliikkeitä tai päänylinostoja.

Myös muut tuki- ja liikuntaelinvaivat voivat altistaa rintarangan kivulle. Lisäksi psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, mielenterveyden haasteet ja sosiaalinen kuormitus, ovat selkeitä riskitekijöitä – kuten useimmissa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.

Rintarangan ”fasettilukon” oireet

Fasettinivelkipu tuntuu usein syvällä selkärangassa, kun taas Kylkiluu-poikkihaarakenivelen kipu voi säteillä hieman rangan sivulle ja rintakehän etupuolelle. Tämä saattaa joskus aiheuttaa turhaa huolta esimerkiksi sydänperäisistä vaivoista. Rintarangan välilevypullistuma voi myös säteillä vyömäisesti rintakehään, mutta nämä ovat hyvin harvinaisia.

Muita mahdollisia oireita:

• lievä hengitysahdistus tai kipu syvään hengittäessä
• kipu kumarrellessa, selällään maatessa tai kurotellessa ylöspäin
• oireiden paheneminen paikallaanolon aikana, kuten pitkään istuessa
• rintakehän kiertoliikkeet istuessa usein provosoivat oireita

Hoito

Tutkimustietoa rintarangan kipujen luontaisesta paranemisesta ei tietääkseni ole, mutta väitän näiden noudattavan samankaltaista aikajanaa kuin niskakivut – eli oireet helpottavat usein 2–8 viikossa. Jos vaiva ei rauhoitu itsestään, tyypillinen kuntoutusjakso kestää noin 8 viikkoa. Mikäli harrastetaan voimakkaasti rintarankaa kuormittavaa liikuntaa (esim. painonnosto, telinevoimistelu, crossfit, mailapelit), kuntoutus voi viedä jopa 3 kuukautta. Pitkittyneissä rintarangan kivuissa tuo 3 kuukautta on enemmänkin sääntö, kuin poikkeus.

Vastaanotollani yleensä hoito sisältää: manuaaliterapiaa, kuten nivelmobilisaatiota tai -manipulaatiota, sekä omatoimista taukojumppaa tai kuntouttavaa harjoittelua. Tarvittaessa sovitaan myös harjoittelurajoitteista tai korvaavista liikkeistä, sillä väliaikainen harjoittelun modifiointi on usein tarpeen jos treenimäärät ovat huomattavat, harvoin tilanne rauhoittuu jos mikään ei kuormituksessa muutu.

Summattuna

Rintarangan fasettilukkoja ei ole käytännössä olemassakaan, vaan niillä tarkoitetaan rintarangan nivelkipuja jossa oireet painottuvat ylempään selkärankaan ja joskus rintakehän etupuolelle. Kivut usein rajoittavat normaalia liikettä ja se voi tuntua kuin ranka olisi lukossa. Taustalla voi vaikuttaa liiallinen kuormitus, pitkäkestoiset yksitoikkoiset asennot tai stressi, mutta käytännössä kaikki tapaukset ovat useamman tekijän yhdistelmä. Vaiva ei ole vaarallinen ja helpottaa usein itsestään, mutta hoitona voidaan käyttää manuaaliterapiaa ja harjoittelua tarpeen tarpeen vaatiessa, varsinkin oireiden jatkuessa yli 8 viikkoa.

Kiitos mielenkiinnostasi! Jokapäiväinen vastaanottotyöni pyörii pitkälti selkärangan ongelmien ympärillä ja mikäli epäilet sinulla olevan rintarangan nivelkipuja, voit varata ajan vastaanotolleni täältä.

Mitä minä olen lukenut

• Rintakehän tuki- ja liikuntaelinperäiset kiputilat, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(10):1091-1097. https://www.duodecimlehti.fi/duo16239
• Briggs AM, Smith AJ, Straker LM, Bragge P. Thoracic spine pain in the general population: prevalence, incidence and associated factors in children, adolescents and adults. A systematic review. BMC Musculoskelet Disord. 2009. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19563667/
• Manchikanti L, Boswell MV, Singh V, Pampati V, Damron KS, Beyer CD. Prevalence of facet joint pain in chronic spinal pain of cervical, thoracic, and lumbar regions. BMC Musculoskelet Disord. 2004. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15169547/
• Dreyfuss P, Tibiletti C, Dreyer SJ. Thoracic zygapophyseal joint pain patterns. A study in normal volunteers. Spine (Phila Pa 1976). 1994. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8202799/
• Young BA, Gill HE, Wainner RS, Flynn TW. Thoracic costotransverse joint pain patterns: a study in normal volunteers. BMC Musculoskelet Disord. 2008. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18922181/