You are currently viewing Tenniskyynärpää – Mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Tenniskyynärpää – Mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Pelasi ihminen tennistä tai ei, tenniskyynärpää on yksi yleisimpiä kyynärpäänalueen kiputiloja. Omalla vastaanotolla näen näitä paljon ihmisillä jotka työskentelevät käsillään, tietokoneella sekä saliharrastajien ja mailapelien ystävien keskuudessa. Tässä tekstissä käsitellään tenniskyynärpään riskitekijöitä, oireita ja hoitoa, tutkittuun tietoon perustuen.

Tenniskyynärpää on yleisempi 40-60-vuotiailla ja noin joka kymmenes tulee kärsimään tästä elämänsä aikana. Tietyissä ammateissa joissa kädet ovat kovassa käytössä, jopa 1/3:sta tulee saamaan tenniskyynärpään jossain vaiheessa. Lisäksi joka toisella tenniskyynärpään oireet palaavat jossain määrin 2 vuoden sisällä, eli uusiutumisen riski on korkea.

Tenniskyynärpään tutkittuja riskitekijöitä ovat käsillä tehtävät työt, raskaiden taakkojen kantaminen, raskaiden työkalujen käyttö, naissukupuoli, sydän- ja verisuonisairaudet, tupakointi ja kortisonilääkitys. Lisäksi tietyt psykososiaaliset tekijät nostavat riskiä, tällaisia ovat: heikko sosiaalinen tuki, raskaaksi koettu työ ja vähäinen kontrolli omiin työtehtäviin.

Oireita alkaa ilmaantua kun ranteen ja sormien ojentajalihasten yhteinen jänne alkaa ylikuormittua. Tämä tapahtuu yleensä toistuvan yksitoikkoisen kuormituksen myötä tai jos kuormitus lisääntyy liian nopeasti. Jänteistö kiinnittyy kyynärpään ulompaan nivelnastaan ja verhoutuu myös kyynärpäätä tukeviin ulompiin nivelsiteisiin, sekä itse kyynärniveleen (kuvassa). Tämä useaan rakenteeseen kiinnittyminen voi selittää laaja-alaisia oireita. Ojentajajänne on hyvin vahva rakenne ja varsinaiset jänteistön repeämät ovat todella epätodennäköisiä, vaikka kivut olisivatkin hyvin haastavat.

Tyypillisempiä oireita ovat kyynärpään ja -varren ulkosyrjän kipu. Säteilykipua voi esiintyä olkavarren ja ranteen välillä. Usein oireita provosoi erillaiset toimet joissa kädellä tarrataan kiinni johonkin, esim. kahvia kaataessa, kauppakassia kantaessa tai avaimia kääntäessä. Luonnollisesti kaikenlaisten työkalujen käyttö ja kantaminen provosoi oireista helposti. Kuntosalilla punnertavat ja vetävät liikkeet voivat provosoivat oireita. Mailapeleissä rystynpuoliset lyönnit ovat usein haastavampia. Koska kyse on jännevaivasta, oireet usein helpottaa hieman ”lämmetessään” ja provosoituu jälleen ”jäähdyttyään” kuormituksen päätyttyä, varsinkin säännöllisesti treenaavassa väestössä. Osalla esiintyy oireita myös öisin ja he saattaavat herätä yöllä unissaan kyynärpäätä liikuttaessa.

Oireet usein sijoiittuvat kyynärpään ulkosyrjään jänteistön alueelle ja/tai ojentajalihasten alueelle.

Tenniskyynärpään hoitoon tulee aina sisältyä selvä ohjeistus ja suunnitelma kuormituksen muuntelusta, siinä määrin missä se on mahdollista. Usein jotain liikuntamuotoja pitää väliaikaisesti muuttaa tai välttää jotta oireet saadaan rauhoittumaan. Kuormituksen hallinnan ohella voidaan uusimman tutkimustiedon valossa suositella kaikille 8-12 viikkoa ranteen ja sormien ojentajalihaksia vahvistavaa harjoittelua. Useimmat tapaukset eivät kuitenkaan tuossa ajassa parane, vaan yleensä kuntoutusjakson jälkeen kyynärpää on ~80%:sesti pois mielestä. Viimeiset 20% hoitaa normaalin arjen ja liikuntatottumusten jatkuminen, useimmiten menee toiset 3 kuukautta ennenkuin kyynärpää on hyvässä kunnossa.

Tukihoitona oireita helpottamaan voidaan käyttää monenlaisia osteopaattisia käsittelyjä, kuten pehmytkudosten hierontaa ja ennen kaikkea nivelmobilisointia josta on positiivista näyttöä. Akupunktion hyödyistä on hieman tutkimusnäyttöä ja sitäkin voi kokeilla. Kyynärpäätä puristavista tuista ei ole tutkitusti selvää hyötyä, mutta monet asiakkaat ovat kokeneet nämä hyödyllisiksi. Erilaisista tulehduskipugeeleistä ei ole tutkitusti hyötyä. Kirurgian tarve on hyvin harvinaista ja se on varattu vain kaikista haastavimmille tapauksille.

Omalla vastaanotolla yleensä suunnitellaan asiakkaan kanssa miten arkista kuormitusta voidaan muuttaa. Lisäksi käydään läpi yksinkertaisia ja nopeasti suoritettaiva vahvistavia harjoitteita, vaikka taukojumppana. Mikäli oireet ovat haastavat, kokeillaan erilaisia hoitomuotoja pehmytkudosten ja nivelten käsittelystä akupunktioon.

Erillaiset ranteen ojentajia ja kyynärniveltä vahvistavat harjoitteet ovat tenniskyynärpään hoidon perustana.

Tenniskyynärpää on ranteen ja sormien ojentajajänteistön ylikuormitustila, jossa harvoin on riskiä repeämille. Ongelma on enemmänkin ylikuormituskierre joka johtaa oireiden pitkittymiseen, siksi ensisijaista hoitoa on kuormituksen hallinta. Kuntouttavalla harjoittelulla on myös iso rooli tenniskyynärpään hoidossa, sitkeämpi jänteistö kestää kuormitusta paremmin ja se näkyy usein vähäisempänä oireiluna. Useimmat tapaukset ovat tyydyttävässä kunnossa noin 12 viikon kuntoutuksen jälkeen, mutta täysi paraneminen vie pidempään. Tukihoitoja on useita joista valita, mutta niihin ei tule yksinään turvautua. Tärkeintä on löytää keinot muuntaa kyynärpäähän kohdistuvaa kuormitusta yksilön arkiset tarpeet mielessä pitäen ja tehdä senverran vahvistavaa harjoittelua ettei arkiset oireet lähde aivan laukalle.

Mikäli tarvitset apua oman kyynärpääkipusi kanssa, pääset ajanvaraukseen täältä.