Blogi

Niskakipu ei ole harvinaista – päinvastoin. Jopa puolet meistä kokee sitä jossain vaiheessa elämää. Usein kipu tulee ja menee, mutta osalla oireet pitkittyvät ja alkavat haitata työtä, arkea ja harrastuksia. Moni yllättyy kuullessaan, että yksi yleisimmistä syistä niskakipuun löytyy kaularangan takaosasta – pienistä nivelistä, joita kutsutaan fasettiniveliksi. Kipu ei siis aina johdu pelkistä ”lihasjumituksista”, vaikka lihasperäisiä oireita voikin esiintyä nivelkipujen ohella. Tässä tekstissä summataan fasettiperäinen niskakipu, lyhyesti ja selkeästi.

Mikä ihmeen fasettinivel?

Fasettinivelet yhdistävät nikamia toisiinsa ja mahdollistavat niskan liikkeet, kuten sivutaivutuksen ja kierron. Samalla ne osallistuvat liikkeen hallintaan ja niskan pystysuuntaisen kuormituksen kantamiseen. Kaularangan alueella näillä nivelillä on poikkeuksellisen tiheä hermotus, mikä ainakin osittain selittää sen, että jopa puolet mekaanisista niskakivuista selittyy fasettinivelten ongelmilla.

Fasettiperäisen niskakivun riskitekijät

Niskakivun riskiin vaikuttaa monet tekijät, tässä yleisimmät:

• Stressi, ahdistus ja masennus, jotka voivat ”laskea kipukynnystä” ja täten lisätä herkkyyttä aistia niskakipua
• Univaikeudet, jotka kulkevat usein käsi kädessä niskakivun kanssa – kumpi tahansa voi pahentaa toista
• Pitkät aikaiset staattiset asennot, erityisesti töissä, jossa omaan työskentelytapaan tai työympäristöön ei voi juurikaan vaikuttaa.
• Yleinen kuormitus elämässä, eli kun arki on jatkuvasti henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa, niskakivun riski on korkeampi
• Ikä, iänmyötä kaularangan rakenteet rappeutuvat ja se voi lisätä niskakipujen riskiä, fasettinivelten nivelrikosta puhumattakaan.

Tutkimusten mukaan monet niskakivun taustalla olevat tekijät eivät liity pelkästään niskaan fyysisessä mielessä, vaan ovat usein psykososiaalisia – eli liittyvät mieleen, elämäntilanteeseen ja ympäristöön. Tämä ei tarkoita etteikö taustalla olisi varsinaista ”venähdystä” tai muuta laukaisevaa tekijää, mutta nämä psykososiaaliset muuttujat voi kuvitella ns. volyymisäätimenä, jotka vahvistavat koettua kipua.

Fasettiperäinen niskakipu ja muut oireet

Fasettinivelistä johtuva kipu tuntuu usein:

• Syvänä, toispuoleisena kipuna niskassa
• Kipu usein säteilee, esim. takaraivoon, hartiaan tai lapojen väliin
• Säteilykipu yläraajaan on mahdollista, mutta harvemmin kipu etenee olkapäätä alemmas
• Kipu pahenee usein niskan liikkeessä, erityisesti niskan taakse taivutuksessa tai kierrossa – tai näiden yhdistelmissä
• Staattiset asennot voivat provosoida oireita, kunnes oireet pakottavat vaihtamaan asentoa

Jossain tapauksissa voi esiintyä myös:

• Lievää huimausta tai epämääräistä ”hönttiä oloa”
• Päänsärkyä
• Keskittymisvaikeuksia tai ”aivosumua”
• Valo- ja ääniherkkyyttä, joka on yleisempää niskaperäisessä päänsäryssä (tästä aiheesta löytyy oma artikkelinsa)

Niskakivun hoito

Ensisijaista hoitoa on manuaaliterapia ja terapeuttiset harjoitteet. Omalla vastaanotollani tämä pitää yleensä sisällään niskan hierontaa, nivelten käsittelyä ja nivelmanipulaatiota eli ”naksauttelua”. Tyypillisesti tähän lisätään jonkinlaista omatoimista kuntouttavaa harjoittelua, oli se sitten taukojumppaa töissä tai niskajumppaa iltaisin sohvalla maatessa. Harvoin tarvitaan monimutkaista kuntouttavaa harjoittelua, vaan muutama minuutti päivässä jotain simppeliä joka tulee tehtyä 80%:sesti ja se riittää. Tyypillisesti niskakivut rauhoittuvat 2-8 viikon kuluessa, mutta pitkittyneet oireet voivat vaatia jopa 3 kuukautta kuntoutusta. Pitkittyneissä tapauksissa psykologinen puoli voi korostua, sillä ihmisen pitää voida luottaa kehoonsa ja se on usein haastavaa jos niskakivut ohjaavat arkea, menoja ja harrastuksia. Tällöin tietynlainen altistusterapia on usein tarpeen.

Kova niskakipu vaatii usein liikuntaharrastuksien modifiointia, käytännössä pyrimme selvittämään missä asennoissa voit toimia jotta harrastuksesi voisivat jatkua. Kuntosalilla joudutaan suosimaan harjoitteita joissa niska saa olla mahdollisimman tuettuna, pyöräilyssä usein ajoasentoa tulee väliaikaisesti muuttaa, uiminen rajoittuu pääasiassa selkäuintiin yms. Hifistellään kunnes arki onnistuu mahdollisimman normaalisti, niskakivut mielessä pitäen!

Magneettikuvia tai muuta monimutkaisempaa diagnostiikkaa ei yleensä tarvita, vaan perusteellinen kliininen tutkimus jossa poissuljetaan pahalaatuiset vaivat on riittävää.

Lopuksi

Fasettiperäinen niskakipu on yleistä ja hyvin hoidettavissa. Kun muut vakavammat syyt on poissuljettu, hoitopolku on usein selkeä: Liikettä, ei pelkkää lepoa – ja sopivasti manuaaliterapiaa. Useimmiten ei tarvita magneettikuvia – hyvä kliininen tutkimus riittää. Jos niskakipu vaivaa sinua, vastaanotollani hoidan ja kuntoutan tällaisia ongelmia päivittäin. Varaa aika klikkaamalla tästä.

Mitä minä olen lukenut

• Hellinga MD, van Eerd M, Stojanovic MP, Cohen SP, de Andrès Ares J, Kallewaard JW, Van Boxem K, Van Zundert J, Niesters M. 7. Cervical facet pain: Degenerative alterations and whiplash-associated disorder. Pain Pract. 2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39846460/
• Vos CJ, Verhagen AP, Passchier J, Koes BW. Clinical course and prognostic factors in acute neck pain: an inception cohort study in general practice. Pain Med. 2008. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18565009/
• Areerak K, van der Beek AJ, Janwantanakul P. Recovery from nonspecific neck pain in office workers. J Back Musculoskelet Rehabil. 2018. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29578475/
• Kazeminasab S, Nejadghaderi SA, Amiri P, Pourfathi H, Araj-Khodaei M, Sullman MJM, Kolahi AA, Safiri S. Neck pain: global epidemiology, trends and risk factors. BMC Musculoskelet Disord. 2022. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34980079/