Yleistä
Proksimaalinen takareiden tendinopatia (PTT) (eng. Proximal hamstring tendinopathy) tai vain takareisijänteen kipu, on melko yleinen vaiva juoksijoilla sekä lajeissa joissa tulee nopeita kiihdytyksiä, loikkimista ja suunnanmuutoksia. Vaikka tämä onkin pääasiassa urheilijoiden riesa, sitä esiintyy myös passiivisemmassa väestössä ja joskus jopa molemminpuolisesti. Tyypillisin oire on syvä pakarakipu, lähellä istuinkyhmyä joka voimistuu kuormituksessa. Mikäli sinulla on kipuja syvällä pakarassa, sähköiskuja ja/tai puutumista pitkin jalkaa, suosittelen lukaisemaan tämän artikkelin.
Takareisilihakset omaavat yhteisen lähtökohdan istuinkyhmystä, anatomisia variaatioioita tosin on olemassa. Tämä ylirasitustila näyttäisi nykytiedon valossa kohdistuvan juuri luun ja jänteen liitoskohtaan. Jänteeseen kohdistuu kompressiota lonkan koukistuessa ja lähentyessä, siksi näiden liikesuuntien epäillään olevan mahdollinen mekanismi ylikuormitukselle, näyttöä PTT:n syntymekanismista on tosin vähän. Vetovoimat jänteelle ovat myös suuremmat kun lonkka koukistuu ja jänne ns. venyy.
Kuormitukseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä voivat olla liian nopea harjoitteluvolyymin kasvu, kuten juoksun aloittaminen, ylämäkivetojen lisääminen tai kyykkyvolyymin nostaminen. Tätä voi esiintyä myös lajeissa joissa tehdään paljon venyttelyä, kuten joogassa ja pilateksessa. Istuessa tuleva kompressio jänteelle voi olla huomattavan kuormittava tekijä passiivisemmassa väestössä.
Sisäisiä tekijöitä on useita mm. perintötekijät, ikä, BMI, aineenvaihdunnalliset ja hormonaaliset muutokset, sekä jotkut lääkeaineet voivat vaikuttaa jänteeseen (Fluorokinoloni-antibiootit).
Oireet
Oireet yleensä alkavat pikkuhiljaa. Tyypillisin oire on syvä pakarakipu, tarkemmin sanottuna istuinkyhmyn aluella joka on melko hyvin paikannettavissa, tosin tämä alue ei ole välttämättä painoarka. Tuntemuksia kuten kiristystä ja kipuja voi myös esiintyä takareiden alueella. Kipu yleensä rauhoittuu liikkuessa kun jänne lämpenee mutta se palaa aktiviteetin jatkuessa pitkään tai jäähtymisen jälkeen. Aktiviteetit joissa tulee syviä lonkan koukistuksia kuten kyykyt, askelkyykyt ja istuminen (varsinkin kovalla alustalla), ovat yleensä oireita provosoivia. Oireita esiintyy myös usein pystyasennossa juoksussa kun takareisi joutuu jarruttamaan polven ojennusta, oireita voi esiintyä myös kiihdytyksissä. Harvemmin oireilua on aktiviteeteissa joissa jänne ei joudu kovaan käyttöön tai kompressioon. Jäykkyyden tunnetta voi myös esiintyä ja tämä on yleisintä aamuisin tai lepäämisen jälkeen. Huomioitavaa on että samankaltaista oireilua voi aiheuttaa monet lonkan, alaselän ja lantionalueen vaivat. PTT:tä voi myös esiintyä toisten vaivojen kanssa samanaikaisesti.
Oireiden hallinta ja kuntoutus
Avaintekijä jännevaivoijen hoidossa on progressiivinen kuormitus joka suoritetaan oireita silmällä pitäen, täten helpotetaan oireilua ja palautetaan toimintakyky ennalleen. Oireiden hallinnassa on jänteen kuormituksen modifiointi ensisijaisena työkaluna. Tällä hetkellä ei ole olemassa selvää ohjeistusta PTT:n kuntoutukseen, mutta yleiset jänteiden kuntoutuksen periaatteet vaikuttaisivat toimivan vähäisen näytön valossa. Kuntoutuminen voisi sisältää lihasvoimaharjoittelua pikkuhiljaa lonkan koukistusta lisäämällä joka johtaa lihasjänneliitoksen kovempaan kuormitukseen ja kuormituskapasiteetin kasvuun. Urheilijoilla usein tämän vahvistus vaiheen jälkeen tulee vielä harjoittaa jänteen energianvarastointi ominaisuuksia eli esimerkiksi loikkimista, juoksua, suunnanmuutoksia yms. Passiivisia hoitomuotoja voi käyttää tukihoitona, pääasiassa kipujen lievityksessä. Hieronnasta, akupunktiosta ja paineaaltohoidosta löytyy näyttöä oireiden lyhytaikaiseen hillintään mutta nämä eivät kuitenkaan vaikuta kudosten kuormituskapasiteettiin, ja siksi niitä ei tulisi minun mielestäni käyttää yksinään. PTT:n hoidossa käytetään joskus myös erilaisia lääkepistoksia kuten kortisoonia ja PRP:tä, mutta näitä ei yleensä suositella koska pitkäaikainen hyöty on melko harvinainen. Pitkittyneissä todella rajoittavissa tapauksissa voidaan harkita jopa kirurgiaa, tosin tätä ennen suositellaan jopa vuoden mittaista konservatiivista hoitoa.
PTT:ssä pitää myös huomioida psykososiaaliset tekijät, sillä ne voivat vaikuttaa koettuun kipuun ja itse kuntoutumiseen. Joskus asiakkailla voi olla uskomuksia siitä että kipu tarkoittaa aina lisääntyvää vauriota tai vaivan olevan vakava joka ei parane ilman leikkausta. Keskushermoston herkistyminen voi myös olla osana kipu kokemusta.
Lopuksi
Jännevaivat ovat aina inhottavia, mutta yleensä ne saadaan hallintaan muutaman kuukauden (3-6kk) progressiivisella kuormituksella. Jännevaivoissa riesana on myös se että kivut eivät välttämättä parane samassa suhteessa kuin toimintakyky. Älä jää lepäämään laakereillesi vaan hakeudu ammattilaiselle ja aktivoidu, sillä jänteet rakastavat kuormitusta ja inhoavat passiivisuutta. Aluksi sopivan kuormituksen löytäminen voi olla haastavaa mutta kun saadaan määrät kohdilleen ja pyörät pyörimään, huomaat kokoajan pystyväsi tekemään enemmän ja enemmän, kivuista huolimatta. Kun alat löytämään sen hetkiset kuormituksen rajasi, omavaraisuutesi paranee ja koet olevasi tilanteen hallinnassa! Tässä vaiheessa ollaankin jo voiton puolella. Kuntoutan näitä ja muita jännevaivoja viikoittain, ajanvaraukseen pääset tästä.
Mitä minä olen lukenut
Proximal Hamstring Injuries: Management of Tendinopathy and Avulsion Injuries. Ryan M. Degen 2019. Current reviews in musculoskeletal medicine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6542878/
Pietrzak, J. R., Kayani, B., Tahmassebi, J., & Haddad, F. S. (2018). Proximal hamstring tendinopathy: pathophysiology, diagnosis and treatment. British Journal of Hospital Medicine, 79(7), 389–394. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29995549
Goom, T. S. H., Malliaras, P., Reiman, M. P., & Purdam, C. R. (2016). Proximal Hamstring Tendinopathy: Clinical Aspects of Assessment and Management. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 46(6), 483–493. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27084841
Challoumas D, Clifford C, Kirwan P, et al. How does surgery compare to sham surgery or physiotherapy as a treatment for tendinopathy? A systematic review of randomised trials. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2019. https://bmjopensem.bmj.com/content/bmjosem/5/1/e000528.full.pdf
Kansikuva by surang from flaticons.com
Varaa aika