You are currently viewing Kipeä ja kireä olkapää – Jäätynyt olkapää

Kipeä ja kireä olkapää – Jäätynyt olkapää

Yleistä

Jäätyneellä olkapäällä tarkoitetaan olkanivelen pitkäkestoista ongelmaa, joka on aluksi hyvin kivulias ja sen jälkeen todella jäykkä. Jäätyneitä olkapäitä on ihmetelty jo 1800-luvulta alkaen, mutta silti tänäkään päivänä ei täysin ymmärretä mistä tämä jäätyminen alkaa. Olkapäitä ”jäätyy” noin 2-5%:lla väestöstä, eli se on valitettavan yleinen ongelma. Jäätynyt olkapää aiheuttaa mittavaa arkista haittaa ja kärsimystä, mutta ammattilaiset usein olettavat sen parantuvan täysin itsekseen ja joskus hoito voi jäädä potilaan mielestä vähäiseksi. Jäätynyttä olkapäätä esiintyy yleisimmin idiopaattisesti, eli syytä jäätymiselle ei tiedetä, sekä traumaattisesti (esim. kirurgian jälkeen). Tämä blogi keskittyy pääasiassa ensimmäiseen, mutta näiden hoidolla ei ole suurta eroa. Miten se olkapää jäätyy, sulaa ja miten sitä voidaan hoitaa?

Miten se olkapää ”jäätyy”?

Jäätyneessä olkapäässä puhutaan yleensä kolmesta vaiheesta. Ensiksi olkapää on hyvin kipeä ja jäykkä (jäätymässä), tätä seuraa vaihe jolloin olkapää on enemmänkin jäykkä, kuin kipeä (jäätynyt), ja lopuksi liikkuvuus alkaa hiljalleen parantua (sulaminen). Jäätymisvaiheen oletetaan olevan seurausta tuntemattomasta syystä alkavalla tulehdusprosessilla, joka alkaa olkapään nivelkapselin etuosasta. Tämän prosessin myötä olkapäähän kasvaa mm. ylimääräisiä verisuonia ja hermoja, jotka lisäävät olkapään herkkyyttä, tehden tästä entistä kivuliaamman liikuttaa. Tulehduksen yhteydessä, myös olkapään nivelkapseli supistuu ja tämä tekee olkapäästä kireän, eli se ”jäätyy”. Kun jäätymisvaihe on lopuillaan, olkapäässä ei enää havaita tulehdustekijöitä, eikä se ole enää niin kipeä, vaan enemmänkin jäykkä. Näiden prosessien jälkeen olkapää on ”jäässä”, kunnes se alkaa ”sulaa”, eli liikkuvuus alkaa ajan kuluessa parantua. Lukijan on hyvä muistaa, että kaikki jäykät olkapäät eivät ole jäätyneitä! Joskus pelkästään pitkittynyt kipu voi johtaa olkapään herkistymiseen, varsinkin ääriasennoille. Tällaiset tapaukset ovat joskus haastavia erottaa todellisista jäätyneistä olkapäistä, mutta hoito näiden välillä ei merkittävästi eroa. Herkistyneetkin olkapäät olisi hyvä saada asteittain paremmin liikkelle.

Miten jäätyminen alkaa ja mitä riskitekijöitä sillä on?

Jäätymisen laukaisevasta prosessista ei valitettavasti ole varmuutta. Tällä hetkellä tutkimukset pitävät jäätymisen alkamista hyvin monen tekijän summana, eikä siksi ei voida nimetä vain yhtä ”päätekijää”. Usein jäätyneestä olkapäästä kärsivillä havaitaan pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen merkkejä ja heillä on myös muita sairauksia. Yleisiä liitännäissairauksia ovat mm. 1- ja 2-tyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, keskivartalolihavuus, sekä kilpirauhasen vajaatoiminta. Jäätyminen alkaa yleensä 40-60 vuoden iässä ja on yleisempää naisilla. 1-tyypin diabetes on riskitekijöistä suurin, heillä on jopa 5-kertainen riski olkapään jäätymiselle.

Olkapään jäätyessä nivelkapseli alkaa punottaa kiihtyneen verenkierron myötä, joka johtuu pääasiassa tulehdusreaktiosta. Lisäksi nivelkapseli kiristyy tehden nivelestä jäykän.

Oireet

Tyypillisiä oireita ovat mm. leposärky, öiset säryt, rajoittunut liike ja voimakas viiltävä/repivä kipu olkapään liikkeissä. Olkanivelen kiertosuunnat ovat eniten rajoittuneita (varsinkin ulkokiertoon), usein jäätymisen edetessä myös käden kurottaminen alaselkään käy vaikeaksi. Esim. rintaliivien pukeminen tai lompakon ottaminen takataskusta voi osoittautua haastavaksi tai mahdottomaksi oireilevalla raajalla. Kädennosto on usein myös rajoittunutta ja tämän voi joskus huomata arkiaskareissa, kuten hiuksia pestessä. Olen vastaanotolla havainnut jäätyneestä olkapäästä kärsivillä usein myös niska- ja hartiaseudun kipuja.

Jäätynyt olkapää
Olkapään ulkokierron huomattava rajoitus on yleinen oire jäätyneessä olkapäässä.

Paraneminen

Jäätyneellä olkapäällä oletetaan olevan positiivinen luonnollinen kulku, eli se parantuisi useimmissa tapauksissa itsestään. Tämä on yleisesti hyväksytty näkemys ammattilaisten keskuudessa, mutta tutkimukset eivät tätä täysin tue. Tutkimuksissa on raportoitu useita tapauksia joissa olkapään toimintakyky ei ole palautunut edes vuosia myöhemmin. Eräässä tutkimuksessa noin 40%:lla osallistujista olkapään toimintakyky oli rajoittunutta vielä yli 4 vuoden jälkeen, onneksi näistä valtaosa koki rajoitteet lieviksi. Toinen yleinen oletus on parantumisen painottuvan taudinkulun loppupuolelle, eli suurin edistys tapahtuu pidemmän ajan kuluttua. Uudemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että olkapään jäädyttyä kehitystä tapahtuu varsin nopeasti, noin kolmen kuukauden kuluessa, sen jälkeen parantumisen tahti hidastuu ja toimintakyvyn huippu saavutetaan noin vuoden kuluessa. Käytännössä näyttää siltä, että liikelaajudet palautuvat n. 70%:iin normaalista ja yleinen toimintakyky paranee huomattavasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että täysi sulaminen olisi tapahtunut vuoden kuluessa, sillä keskiverto jäätynyt olkapää näyttäisi kestävän noin 2 vuotta.

Hoito

Jäätynyt olkapää on hoidettavissa useammalla lähestymistavalla. Yleisimpiä ovat olkapään nivelkapselin vapautus kirurgisesti, olkapään manipulaatio nukutuksen alaisena, sekä kuntouttava harjoitttelu. Puhun nyt kuntoutuksen puolesta, sillä se on ainoa tarjoamani vaihtoehto. Kuntoutuksessa pääasialliset tavoitteet ovat parantaa olkanivelen liikkuvuutta ja helpottaa kipua. Usein kuntoutuksessa hyödynnetään nivelmobilisointia ja kuntouttavaa harjoittelua, keskittyen niihin toimiin jotka yksilön arkea eniten rajoittavat (siksi kaikissa tapauksissa harjoittelu räätälöidään yksilöllisesti). Jäätyneestä olkapäästä parantuminen vaatii sitkeyttä, ymmärrystä itse vaivasta ja luottoa siihen, että parantuminen on erittäin todennäköistä. Valitettavasti mikään hoitomuoto ei paranna olkapäätä nopeasti, edes kirurgia.

Omalla vastaanotolla jäätyneen olkapään aktiivihoito tapahtuu yleensä 3 kuukauden kuluessa, jonka aikana tapaamisia kerääntyy 3:sta 6:een kertaa. Tämän jälkeen olkapään kanssa pärjätään paremmin arkisesti ja voidaan siirtyä täysin omatoimiseen hoitoon. Omatoimisena hoitona voi toimia mm. mielekkäät harrastukset. Erään asiakkaan kanssa hoito eteni niin, että ensin teimme ~8 viikkoa liikkuvuusharjoittelua, jonka jälkeen aloimme asteittain lisäämään vesiliikuntaa joka toimi oikein hyvänä olkapään vahvistavana- ja liikkuvuusharjoitteluna. Lopuksi kuntouttava harjoittelu muuttui kahteen uintikertaan viikossa, eikä muuta harjoittelua tehty. Fiksu kuntoutus on aina yksilön tarpeiden ja tavoitteiden mukaista!

Jarruttavan lihastyön liikkeet toimivat hyvänä vaihtoehtona venyttelylle.

Summattuna

Olkapään jäätyminen alkaa yleensä leposäryllä ja voimakkaalla kivulla ääriliikkeissä. Kipujen helpotettua jäljelle jää jäykkyys. Tämä usein ”sulaa” ajan kuluessa, mutta liikkuvuus voi jäädä vajaaksi jos olkapäätä ei haasteta riittävästi. Aktiiviselle harjoittelulle tulee varata ainakin 3 kuukautta jonka jälkeen harjoittelua voi vähentää tai korvata muulla liikunnalla. Jäätynyt olkapää on viheliäinen vaiva pitkän paranemisaikansa takia, onneksi kuitenkin ennuste on valtaosalla positiivinen, varsinkun kun saadaan itsehoito raiteilleen! Oli olkapääsi sitten ”jäätymässä” tai ”sulamassa”, voit tulla vastaanotolleni ja keksitään yhdessä strategia jolla pääset palaamaan sinunlaiseesi arkeen tai harrastuksiin! Ajanvaraukseen pääset klikkaamalla tästä.

Mitä minä olen lukenut

  • Lewis J. Frozen shoulder contracture syndrome – Aetiology, diagnosis and management. Man Ther. 2015 Feb;20(1):2-9. doi: 10.1016/j.math.2014.07.006.
  • Kraal T, Lübbers J, van den Bekerom MPJ, Alessie J, van Kooyk Y, Eygendaal D, Koorevaar RCT. The puzzling pathophysiology of frozen shoulders – a scoping review. J Exp Orthop. 2020 Nov 18;7(1):91. doi: 10.1186/s40634-020-00307-w.
  • Ryan V, Brown H, Minns Lowe CJ, Lewis JS. The pathophysiology associated with primary (idiopathic) frozen shoulder: A systematic review. BMC Musculoskelet Disord. 2016 Aug 15;17(1):340. doi: 10.1186/s12891-016-1190-9.
  • Pietrzak M. Adhesive capsulitis: An age related symptom of metabolic syndrome and chronic low-grade inflammation? Med Hypotheses. 2016 Mar;88:12-7. doi: 10.1016/j.mehy.2016.01.002.
  •  Wong CK, Levine WN, Deo K, Kesting RS, Mercer EA, Schram GA, Strang BL. Natural history of frozen shoulder: fact or fiction? A systematic review. Physiotherapy. 2017 Mar;103(1):40-47. doi: 10.1016/j.physio.2016.05.009.
  • Uppal HS, Evans JP, Smith C. Frozen shoulder: A systematic review of therapeutic options. World J Orthop. 2015 Mar 18;6(2):263-8. doi: 10.5312/wjo.v6.i2.263.
  • Rangan A, Brealey SD, Keding A, Corbacho B, Northgraves M, Kottam L, Goodchild L, Srikesavan C, Rex S, Charalambous CP, Hanchard N, Armstrong A, Brooksbank A, Carr A, Cooper C, Dias JJ, Donnelly I, Hewitt C, Lamb SE, McDaid C, Richardson G, Rodgers S, Sharp E, Spencer S, Torgerson D, Toye F; UK FROST Study Group. Management of adults with primary frozen shoulder in secondary care (UK FROST): a multicentre, pragmatic, three-arm, superiority randomised clinical trial. Lancet. 2020 Oct 3;396(10256):977-989. doi: 10.1016/S0140-6736(20)31965-6.
  • de Sire A, Agostini F, Bernetti A, Mangone M, Ruggiero M, Dinatale S, Chiappetta A, Paoloni M, Ammendolia A, Paolucci T. Non-Surgical and Rehabilitative Interventions in Patients with Frozen Shoulder: Umbrella Review of Systematic Reviews. J Pain Res. 2022 Aug 19;15:2449-2464. doi: 10.2147/JPR.S371513. 


Varaa aika